Tutkijalääkäri, kognitiivisen neurotieteen dosentti Jetro Tuulari toimii aivokuvantamisen vastaavana tutkijana FinnBrain syntymäkohortissa. Turun lääketieteelliseen Lapualta kotoisin oleva nuori opiskelija päätyi sattumalta.

”Minua on kiinnostanut aivot ja mieli oikeastaan aina. Kun lääkärikoulussa opiskeltiin hermostoa ja aivoja sekä neurologiaa, ihan uppouduin niihin kirjoihin. Äitini oli lastentarhanopettaja ja isäni psykologi ja minä tutkin nyt kehittyviä aivoja, joka on oikeastaan hybridi heidän ammattitaustastaan.”

Opintojensa aikana Jetro oli mukana oppimateriaalien uudistamisprojekteissa, joissa tutkittiin silmänliikemenetelmien avulla oppimateriaalien lukemista tavoitteenaan ryhtyä oppimistutkijaksi. Koska sopivaa aihetta ja ohjaajaa ei löytynyt kuitenkaan tältä alalta väitöskirjalle, päätyi hän aivokuvantamisen pariin. Väitöskirjan hän teki PET keskuksessa Lauri Nummenmaan ja Pirjo Nuutilan ohjauksessa lihavuusleikkauksen vaikutuksista aivojen rakenteeseen ja toimintaan.

Tulevaisuuden suunta selkiytyy

Väitöskirjan aikana nuori tutkija mietti mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa ja innostui kehittyvien aivojen tutkimuksesta kuultuaan arvovaltaisten neurotieteen tutkijoiden esityksiä konferenssimatkallaan.

”Ensimmäisellä konferenssireissullani vuonna 2013 aloin pohtimaan mitäköhän haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Reissun aikana kuulin kehittyvien aivojen tutkimuksesta ylipäätään ja aivojen verkostomallinnuksesta ensimmäistä kertaa. Keksin että haluan tutkia geenejä ja aivokuvantamista liittyen aivojen kehittymiseen. Seuraavana vuonna huomasin, että Turussa toimii jo tällainen tutkimusryhmä.”

Heti väitöskirjan valmistuttua Jetro aloittikin työn FinnBrain kohorttitutkimuksessa. Hän pääsi osallistumaan pienten vauvojen toiminnalliseen aivokuvantamiseen ja osoitti, että hellä silitys aktivoi aivojen tunnealueita jo pian syntymän jälkeen. Oxfordin yliopistossa Jetro oli kahden vuoden post doc vierailulla opettelemassa toiminnallisen magneettikuvantamisen ja aivoverkostomallinnuksen menetelmiä.

Ihan helppoa ei pienten lasten aivojen kuvantaminen ole, sillä magneettikuvantamisessa kuvattavan täytyy olla täysin paikallaan hyvälaatuisen aineiston saamiseksi. Tutkimusryhmällämme on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuista aineistoa 0-5 vuotiaiden lasten aivokuvantamisesta. FinnBrain oli mukana suuressa konsortiohankkeessa, jonka tuloksena arvostetussa Nature lehdessä julkaistiin tämän vuoden keväällä aivojen kasvukäyrät (http://dx.doi.org/10.1038/s41586-022-04554-y).

Vuoden syväriohjaaja, pedago

Jetro on myös kokenut opettaja ja opiskelijoiden ohjaaja. Jo lääkäriopintojensa aikana hän toimi lääketieteellisen tiedekunnan opinto-ohjaajana. Hän on mukana kymmenessä väitöskirjassa ohjaajana ja vuonna 2021 hän sai Medisiinariliiton vuoden syväriohjaaja palkinnon.

” Opiskelijoilta saatu tunnustus oli todella miellyttävä, positiivinen yllätys. Se kannustaa parantamaan opetus -ja ohjaustaitoja edelleen.”

Turku Brain & Mind Centerissä vuonna 2018 alkaneeseen Human Neuroscience maisteriohjelmaan Jetro suunnitteli kuvantamismenetelmäosion ja toteutti kokonaisuuden ensimmäisen opintojakson.

”Pääsin suunnittelemaan kuvantamismenetelmäosion koulutukseen ja se on yksi mukavimpia asioita, joita on koulutuksen saralla saanut tehdä.”

Tulevaa tutkimusta

FinnBrain tutkimushankkeessa on meneillään 9-vuoden mittauspiste, jossa aivokuvantamisen osalta keskitytään aivojen sähköisen toiminnan mittaamiseen EEG menetelmällä. FinnBrain on myös osa Suomen Akatemian Interlearn – oppimisen ja oppimisinterventioiden huippuyksikköä. Jetro vastaa aivokuvantamisen osa-alueesta tässä konsortiossa. Tavoitteena on yhteinen aineistonkeruu mahdollisimman harmonisoiduilla menetelmillä. Aineistoa tullaan keräämään Jyväskylän ja Turun seudulla lähivuosina.

FinnBrainin aineiston lisäksi, Jetro tutkii epidemiologiaa, genetiikkaa ja aivokuvantamista yhdistävillä väestöneurotieteen keinoilla lihavuuden aivomuutoksia ja lihavuusriskiä. Hankkeessa käytetään Yhdysvaltalaista ABCD-tutkimuksen aineistoa.

Tulevaisuuden osalta Jetro toivoo kehitystä aivokuvadatan saatavuudessa tutkimuskäyttöön. Hänen mukaansa Suomeen kaivattaisiin UK biopankin kaltaista aivokuvapankkia, joka toisi kansallisella tasolla suomalaisten aivokuvadataa ja terveystietoja tutkijoiden käyttöön. Aivokuvadatan osalta tulisi myös saada kansalliset sopimukset siitä, mikä kuvantamisaineisto luokitellaan sensitiiviseksi. Onko esimerkiksi pelkkä aivokuva, jossa ei ole kasvoa tai luisia rakenteita luokiteltu sensitiiviseksi dataksi.

Hienoa siis, että Jetron tie johti tänne Turkuun aikoinaan. Tutkijana hän kokee, että Turussa on hyvä tehdä aivotutkimusta.

”Turussa on aivotutkijana hyvä olla, sillä täällä on hyvä infra ja muut edellytykset tehdä tutkimusta.”