Dosentti Merja Soilu-Hänninen on pitkän linjan ammattilainen MS-taudin tutkimuksessa ja hoidossa. Merjan kiinnostus MS tautia kohtaan heräsi jo nuorena lääkärinä.

”Ensimmäinen työpaikkani neurologian alalla osui Maskun Neurologiseen kuntoutuskeskukseen, johon -90 luvun alussa haettiin kuntoutuksesta kiinnostunutta nuorta lääkäriä. Siellä kohtasin nuoria MS-potilaita ja pääsin myös mukaan virusopille ja Tyksin neurologian klinikkaan MS-tutkimuksiin.”

Vuodesta 2017 Merja on toiminut TYKS:in Neurokeskuksen yleisneurologian vastuualuejohtajana, joten hallinnolliset työt vievät ison osan ajasta. Silti aikaa riittää myös omaan tutkimustyöhön ja väitöskirjojen ohjaamiseen. Kolme hänen ohjaamistaan opiskelijoista ovat jo väitelleet ja neljännen väitös on tulossa tämän vuoden kesäkuussa. Viidennen väitöskirjan ohjaus on juuri alkanut.

Perustutkimuksesta epidemiologiaan

Väitöskirjansa Merja teki perustutkimuksen parissa -90 luvulla virusopin tutkimusryhmässä ja väitöksen jälkeen hän lähti Australiaan tekemään koe-eläintutkimusta MS-taudin lääkeaineiden vaikutusmekanismeista. Uransa varrella Merja on ollut mukana monissa MS-lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa.

Viime vuosina Merja on keskittynyt pääosin MS-taudin epidemiologiseen tutkimukseen. Epidemiologinen tutkimus on saanut Suomessa uutta potkua kansallisen MS-taudin hoitorekisterin perustamisen myötä. Merja on ollut tässä kehitystyössä alusta alkaen mukana ja rekisteri otettiin vuonna 2014 ensimmäisenä käyttöön Turussa. Sittemmin rekisteri on laajentunut valtakunnalliseksi ja nyt rekisterissä on jo noin 90% MS-potilaista Suomessa, eli kattavuus on jo todella hyvä, vaikka muutama sairaanhoitopiiri rekisteristä vielä puuttuukin. Vuodesta 2016 Merja on toiminut kansallisen MS-rekisterin asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Lue lisää MS-rekisteristä: https://www.neurorekisteri.fi/

Viimeisimpiä tutkimustuloksia

Viime syksynä Anna-Leena Pirttisalo väitteli Merjan ohjauksessa ja tämä tutkimus vahvisti, että taudin esiintyvyys vaihtelee alueellisesti Suomessa ja esiintyvyys on korkea erityisesti länsi- ja lounaisosissa maatamme. Tämä saattaa selittyä ainakin osin geneettisillä eroilla. Suomi kuuluu MS-taudin korkean riskin alueeseen ja taudin ilmaantuvuus on kasvanut -90 luvulta lähtien. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan n. 12000 MS-potilasta kun vielä -90 luvulla heitä oli n. 5000.

Vaikka tauti on jonkun verran perinnöllinen ja MS-tautia sairastavien vanhempien lapset ovat suuremmassa riskissä sairastua tautiin muuhun väestöön verrattuna, geneettiset tekijät eivät kuitenkaan ole tärkein taudin riskitekijä. Taudin taustalla on monia ympäristön riskitekijöitä, joita Merjan tutkimusryhmä on myös tutkinut. D-vitamiinin osalta he totesivat, että raskaudenaikainen matala D-vitamiinitaso on riskitekijä MS-taudille.

”D-vitamiini puutos, tupakointi ja Epstein-Barr virus- (EBV) infektio yhdessä selittävät suurimman osan ympäristötekijäriskistä.”

MS-rekisterin avulla on pystytty tutkimaan lääkkeiden pitkäaikaista tehoa ja turvallisuutta. Viimeaikaisimpien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että taudin hoito olisi syytä aloittaa nopeasti tehokkailla lääkkeillä.

”Julkaisimme viime vuonna tutkimuksen, jossa todettiin, että jos aloitetaan heti kaikkein tehokkaimmilla sairaalassa annosteltavilla suonensisäisillä lääkkeillä, niin pitkäaikaisennuste taudin haitan etenemisen suhteen on pienempi.”

Parin vuoden sisällä on käyttöön tullut uusia tablettimuotoisia korkeatehoiseksi luokittuvia lääkkeitä suonensisäisten lääkkeiden rinnalle, mutta niiden pitkäaikaistehoa ei voitu vielä seuranta-ajan lyhyyden vuoksi arvioida.

Toisessa tutkimuksessa he käyttivät aivotilavuuden mittausmenetelmää tunnistamaan potilaat, joilla oli riski sairauden etenemiseen. Pienikin aivoatrofia sairauden alkuvaiheessa verrattuna verrokkeihin ennusti sitä, että tauti etenee. Aivoatrofian toteaminen jo sairauden alkuvaiheessa voi auttaa tunnistamaan ne potilaat, joille erityisesti syytä aloittaa heti diagnoosin varmistumisen jälkeen korkeatehoisimmat lääkkeet. On myös tärkeää, että ensioireiden jälkeen tauti diagnosoidaan nopeasti, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman nopeasti ja optimaalisesti jo ennen kuin aivoatrofiaa ehtinyt kehittyä.

Yhteistyötä ja tulevia tutkimuksia

Koko Suomen kattava MS-rekisteri on mahdollistanut myös entistä paremman kansainvälisen tutkimusyhteistyön.  Karoliinisen Instituutin kanssa on juuri solmittu sopimus kansainvälisestä MS-rekisteritutkimuksesta.

Merja tekee paljon yhteistyötä dosentti Jussi Sipilän kanssa epidemiologisten tutkimusten osalta. Parhaillaan he ovat käynnistämässä tutkimusta, jossa Kelan lääkerekisteridatasta tutkitaan antibioottien ja muiden lääkeaineiden käyttöä ennen MS-taudin puhkeamista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mikä merkitys antibioottien ja antihistamiinien käytöllä voisi olla MS-taudin puhkemiseen.

Suolistomikrobistotutkimus on myös ollut pohdinnan alla, ja tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös MS-taudin yhteyksiä suolistomikrobiston koostumukseen. Merja uskoo, että tulevaisuudessa myös EBV- rokotukset ja viruslääkkeet ovat tärkeä tutkimuskohde.

Merja pitää yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa tärkeänä ja hän on tehnyt paljon yhteistyötä MS-tautia sairastavien järjestössä, Neuroliitossa. MS-rekisteriin sisältyvä potilaan omaraportointisovellus, My MS, on kehitetty yhteistyössä Neuroliiton kanssa. Potilas voi itse kirjata sovellukseen taudin aiheuttamaa haitta-arviota ja raportoida elämänlaatua sekä oireita. Merja toimi aiemmin myös Lounais-Suomen MS-yhdistyksen MS-neuvolan vastuulääkärinä ja oli aiemmin yhdistyksen hallituksessa mukana.

Merjan matka siis nuoresta lääkäristä MS-taudin asiantuntijaksi on ollut mielenkiintoinen.

”On ollut ihan huikea matka: -90 luvun alussa ei ollut vielä yhtään lääkettä MS-tautiin ja nyt meillä on n. 15 eri lääkevalmistetta. Oli hienoa päästä mukaan ensimmäisiin MS-taudin kansainvälisiin lääketutkimuksiin ja nähdä miten taudinkulkuun vaikuttavat lääkkeet ovat kliiniseen käyttöön tultuaan muuttaneet potilaiden elämää.”